Vanhasta verhosta saa mainioita vihannespusseja

Olen pitkään tuskaillut kauppojen vihannes- ja hedelmäosastojen pieniä muovipusseja, joita kannan viikottain kotiini. Tuskaillut, mutta en tehnyt mitään.

Nappasin toukokuussa Maailma kylässä -tapahtumassa kävellessäni idean. Joku oli ommellut myyntiin vanhoista valoverhoista kauniita vihannespusseja. Katson hyvän idean kopioinnin kotitarpeiksi luvalliseksi.

Kesäkuu meni maailmalla polkupyöräillen, mutta tänään oli aika istahtaa ompelukoneen ääreen. Ompelin neljä pussia perheen koekäyttöön. Saas nähdä, miten tämä alkaa toimia;)

Vihannespusseja vanhasta valoverhosta

Vetoketjun vaihto

Ikävä homma. Repun vetoketju hajosi ja se pitää vaihtaa uuteen. Olen lykännyt tätä työtä viime syksystä tähän toukokuun loppuun. Nyt oli pakko ryhtyä työhön, sillä tarvitsen tämän repun sunnuntaina alkavalle reissulle.

Huono juttu...

Kun kyseessä on noin 60 € reppu, joka on edelleen hyvässä kunnossa, on pakko ryhtyä korjaustyöhön.

Vuosi sitten minulla oli sama tilanne punaisen Haltin päivärepun kanssa. Sen korjaus ei huolettanut, sillä vetoketju oli kiinnitetty reppuun ihan inhimillisellä tavalla. Kun olin aikani etsinyt vähittäismyynnistä vastaavaa vetoketjua soitin Haltin vaihteen kautta ompelimoon, joka muuten on edelleen SUOMESSA,  ja ystävällinen haltihenkilö lupasi minulle varaosan. Sain kaksi vetoketjua, ja niinpä vaihdoin ketjun myös toiseen Halti-reppuun, joka oli jo lähes sitä vailla… On se mukavaa, että kaikkea ompelutyötä ei ole siirretty etelään ja itään!

Tämän tuontitavaran kohdalla en edes vaivautunut soittamaan maahantuojalle, vaan ostin mitä läheltä löysin. En siis voi kommentoida Haglöfsin “varaosapalvelua”, kun en ennakko-odotuksiltani vaivautunut sitä edes tiedustelemaan.

Hankalin vaihe ON vanhan purkaminen!

No, eipä muuta kun töihin. Olin varautunut sen verran henkisesti rasittavaan työhön, etten kuvitellut saavani sitä kerralla tehtyä. Ajattelin kykeneväni tekemään vain vaiheen kerrallaan. Mutta kun ensimmäinen etappi (VANHAN VETOKETJUN PURKU) oli ohi olin valmis tekemään koko homman saman tien. Purkaminen oli sen verran työlästä ja hidasta, että työjärjestys alkoi olla sen aikana jo selkeästi mielessä. Vain yhteen työvaiheeseen tarvittiin neljä kättä… Ja päiden kiinitykseen hieman kekseliäisyyttä, en jaksanut avata kaikkia tereitä ja upottaa päitä alkuperäisellä tavalla. Tätä vetoketjua ei ole suunniteltu vaihdettavaksi, ainakaan kotiompelijan konsteilla.

Läppä taipui helposti, toinen puoli ei...

Mieleeni tuli vetoketjutarina helmikuulta 2007. Eräänä harvoista lumisateisista päivistä mustan marimekon villakangastakkini vetoketju levähti. Takki ei ollut tuliterä, mutta ei vielä vanhakaan. Liike kehoitti tekemään reklamaation ja siihen vastattiin nopeasti. Takuuaika oli mennyt, mutta ompelimo teki hyvän tarjouksen. Vetoketjun vaihto 50€. Jonkun mielestä se voi kuulosta paljolta, mutta kokeileppa ratkoa mustaa lankaa mustasta villakankaasta. Ja ommella uusi katseenkestävä ketju… siinä ei sallita samaa kikkailua kuin repun vetoketjun päiden kanssa. Ompelijan yötunteja kului varmasti enemmän kuin mihin viisikymppinen riitti. Niin, tässäkin tapauksessa ompelimo on Suomessa

Miesten paidoista housut!

Pakko myöntää, että tämä viimeisin kierrätysompeluluomus on itsestänikin aika erikoinen. Kehtaan kuitenkin kertoa sen tarinan.

Tarvitsin kotihousut. Väljät, mukavat päällä, materiaali helppohoitoista (lähinnä silittämistä ajatellen). Viikko sitten UFFn tasarahaviikko huipentui lauantain “Kaikki vaatteet 1€” päivään. Pyöräilin siis UFFille, etsin materiaalia ja päädyin ostamaan neljä vaaleaa miesten paitaa.

Paidan kuivatusta kirsikkapuussa.

Paidat koneeseen ja hetkeksi aurinkoon kuivumaan. Sen jälkeen leikkasin etu- ja takakappaleista 15 cm suikaleita ja aloin ommella niistä uutta kangasta.

Tilkkutyö - uutta kangasta!

Minulla oli mielessä jotakin haaremihousujen kaltaista, nekun ovat tulleet taas läntiseenkin muotiin. Kangasta ommellessani katselin irti leikattuja hihoja ja aloin kiinnitellä niitä toisiinsa – silloin sain ajatuksen!

Hihoista lahkeet

Tässä vaiheessa tajusin, että lopputulos tulee olemaan aika omaperäinen, mutta en voinut olla kokeilematta. Jotakin tällaista sain aikaiseksi.

Housut vanhoista paidoista

Hiha vai lahje?

Otan vakavasti perheen pyynnön käyttää kotihousuja vain kotona

Kansion uudet punaiset kannet

"Se on se punainen jossa on hiiri!"

Alakerran kirjahyllyssä on mappi, jota useampi taloutemme jäsen on viime aikoina tarvinnut. Siksi se myös liikkuu kerrosten ja huoneiden välillä. Jokapäiväinen kysymys kuuluu “Missä se kansio NYT on?”.

Tänä aamuna päätin tehdä asialle jotakin. Ompelin sille punaiset kangaskannet, siitä iänikuisesta puna-keltaisesta värjätystä kirppulakanasta, josta riittää vielä tilkkuja moneen lähtöön.

Uudet punaiset kannet

Lakanan reunassa oli vielä jäljellä alkuperäinen virkattu pitsi, jonka olin värjännyt lakanan mukana.

Pitsiä ja puuvillaa, taas.

Kansion selän koristelin lasten vanhoilla helmillä, jotka otin talteen jotakuinkin 10 vuotta sitten. Aikansa ovat nekin odottaneet uutta elämää

Löytöjä laatikon pohjalta

Väritetty farkkutakki

Kaikkia alkoi välttämättömyydestä. Minulla oli lyhyt vaalea farkkutakki, vuosia, se oli kehoni muotoihin mukautunut, pehmeä ja rakas. Vuosien saatossa kangas alkoi kulua puhki. Aloin korjata hauraita kohtia värjäämieni ja painamieni kankaiden jäännöspaloilla. Takki jatkoi elämää vielä muutaman vuoden ja tuntui entistä mukavammalta, persoonalliselta.

Kun viimein oli aika laittaa takki poistoihin aloin suunnitella uutta. Ensin etsin kirpputorilta sopivasti pestyn ja pehmitetyn takin. Sitten aloitin entiseen tapaan alikeompelun värikkäillä ompelulangoilla.

takakaarroke

takasivukappale

 

 

Kiinnitän alimmaisen puuvillakankaan pienellä siksak-ompeleella, värikkäistä ompeleista tulee osa koristelua.

Ompelun jälkeen leikkaan joitakin alueita auki, niin että värit pääsevät pintaan ja valloilleen!

Aika värikäs, mutta itse viihdyn tässä, kesällä:)

Olen kokeilumielessä koristellut samaan tapaan jopa housut, vanhat farkut. Se on vain hieman työlästä hommaa, lahkeet kun ovat kovin kapeat…

Takin kaarroke on muuten tosi vahva, sillä siinähän on kaksinkertainen kangas.

Polkupyörän satulansuoja

Sunnuntai, aurinko paistaa, lämmintä talon varjoisalla puolella on +19 astetta! Kuopus huomautti, että olisi aika ottaa polkupyörän satulasta lampaankarva pois. Otin, ja kiipesin työhuoneeseen suunnittelemaan uutta.

Puuvillapäällisen ja vuorin välissä on tuommoista pehmeää valkoista ja pehmeää. Lopputulos on… ainakin värikäs! Täytyy vähän kaventaa tuota päällistä, jotta saisi seuraavasta hieman istuvamman. Fit

Pyöräilyhame

Tästä se alkoi. Paskataskusta (28.2.2009) jäi jonkun verran ihanaa punaisenruskeaa kangasta, ja taivaalla joka toinen päivä paistava aurinko muistutti tulevasta kesästä. Tarvitsen uuden pyöräilyyn soveltuvan hameen yhden poistoihin menneen tilalle. Siis hameen, jossa on riittävän leveä helma (tai sopiva halkio) ja isot taskut. Tällainen oli etu- ja takakappale, sisältäen ne suuret taskut:

Ihan kaikkia yksityiskohtia en ollut tullut miettineeksi, pähkäilin niitä työn edetessä:

Lopputulos on juuri niinkuin ajattelin, ok.  Leveä helma ja isot taskut, niihin mahtuu vaikka maitotölkki. Kangasta riitti vielä yläosaakin.

Verhot – punaista valoa!

Halusin makuuhuoneeseeni verhot, joiden läpi siivilöityy punaista ja keltaista valoa. Ostin Fidalta ruotsalaisen tekstiilifirman valkeat, 100% puuvillaa olevat verhot, € 3,50 kappale. Ja keitin taas väriliemet… keltaista olisi voinut tulla reilusti enemmän, mutta joka tapauksessa lopputulos on hyvä. Huoneeseeni siivilöityy aamuisin ihanaa punaista valoa!

Uusiotunika 1

Taisi jäädä tämän uusiotunikan kuvaus aikanaan kasaan värjättyjä kankaita… artikkelissa Aika raju! Tällainen siitä tuli.

Toiminnallinen vaate; suunnittelussa kiinnitin huomiota polkupyrän satulassa istumiseen ( edessä punaisen kankaan korkuinen halkio, ei kiristä) sekä avaimien, puhelimen ja kukkaron kuljettamiseen (isot taskut).

Yläosa on kierrätyskeskuksesta 1,5 eurolla ostettu vanha pusero, jota vain hieman lyhensin, alaosaan olen värjännyt kaksi Fidalta ostamaani valkeaa lakanaa. Vihreästä kankaasta ja yläosan leikatusta jäännöspalasta ompelin vielä housut, kapeat, tunikan alla pidettäväksi. Tässä vielä tasku.

Hiiri räätälinä

Ei siitä uusiohameesta mitään tullut. Mallailin yläosaa, purin farkkuhametta, leikkelin pienemmäksi ja pienemmäksi, hain vähän muotoja, kaavoitin ja sovitin vihreää kangasta. Kävi niinkuin sadussa, kun hiiri teki kissalle takkia.

Toisaalta, vihreässä kankaassa on niin kaunis suuri spiraali, että sitä olisi sääli leikata pieniksi, toisistaan erillään oleviksi kappaleiksi. Nyt on uusi suunnitelma muhimassa, ja farkkupalat siirtyi tilkkukoppaan.